Ostoksia

Tänään käytiin pitkästä aikaa mustissa ja mirrissä ostoksilla. Tarkoituksena oli käydä vain ostamassa Feelixille nameja, jotta voisin taas jatkaa kouluttamista, mistä olen nyt kyllä luistanut (laiska minä) todella paljon. Nyt on purkillinen nameja ja voin taas ruveta niitä lenkillä kuljettamaan mukana ja palkkaamaan hyvästä käytöksestä/kävelystä. Pimeällä meille on tullut ongelmaksi toisten koirien ja Feelixin mielestä epäilyttävien ihmisten kohtaaminen. Hirmuinen ärinä ja purina alkaa kun hämärästä joku hiippailee kohti, mutta kun kohdalle asti pääsee niin ei ole enää mitään ongelmaa. Ehkä tämä johtuu pimeästä ja Feelix on silloin paljon jännittyneempi, kuin päivällä. 

Feelix tuppaa laahaamaan häntäänsä aina pelottavalta tuntuvissa paikoissa visusti maassa, joten tästä seuraa se että se saattaa jäädä epähuomiossa jonkun alle. Tästä huvittavana juttuna on se, kun oltiin kaupungilla kävelemässä leveällä kadulla kerrostalojen edessä, joku mies oli purkamassa tavaroita talosta ja raahasi niitä pakettiautoon. Mies meni takaisin rappukäytävään ja Feelix ei tätä huomannut. Kun oltiin oven kohdalla (Feelix jo ovesta reippaasti ohi), mies tuli ovesta ulos ja Feelix kääntyi ja näki miehen ja kiljahti niin kovaa että koko rappukäytävä kaikui. Hölmö luuli että tämä kuljetusmies astui muka hänen hännän päälleen, vaikka toinen oli yli 2m päässä. Kävelin vain eteenpäin ja yritin pidättää naurua, Feelix katsoi minua todella toruva ilme kasvoillaan ja häntä visusti mukanaan, niin kuin tämä olisi ollut minun vika, vaikka mitään ei sattunut. On se koira kyllä välillä vähän hönö, kukaan kun ei saisi yhtäkkiä ilmestyä hänen korkeutensa taakse ilmoittamatta tästä asiasta.

Uudet namit, vielä ihan sydämmen muotoisia

Mukaan tarttui myös tämä ihana kuppi, jota ei voinut hyllyyn jättää

"Sulla on nyt selvästi siellä jotain"

"Hei anna nyt niitä nameja"

"Jos tällee sulosesti tuijottasin, niin ehkä saisin jotain?"