lauantai 29. kesäkuuta 2013

Savonlinnan mätsäri

Kävimme 26 päivä vähän taas mätsäilemässä ennen ensi viikon Mikkelin näyttelyä. Hellettä riitti ja koirakin oli aivan läkähtymispisteessä. Jouduimme odottelemaan todella pitkään, kun pentuluokassa oli niin paljon osallistujia. Feelix pääsi osallistumaan FCI 1 luokkaan. Pääsin myös kokeilemaan ekaa kertaa tuota näyttelyhihna viritelmää. Vaikka luulin että Feelix varmaan kuristaa itsensä siihen, niin ei kuitenkaan käynyt. Mitään sijoitusta ei saatu, koska meille sattui taas tuomari joka suosi vain isoja koiria, mutta Feelixiin olen todella tyytyväinen. Käveleminen sujui oikein mallikkaasti, eikä vetämistä ilmennyt yhtään. Varmaan johtui tuo rauhallisuus tuosta kuumuudesta. Ensi viikon lauantaita odotellessa pitää vielä jonkin verran harjoitella, että kaikki sitten sujuu hyvin.

Feelixin juhannus meni näissä merkeissä




keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Punkki

Eilen tein ensimmäisen punkki löydön tänä keväänä. Punkki sattui löytymään Feelixin silmien välistä. Pois se onneksi saatiin kokonaan. Pitäisi varmaan ruveta miettimään millä tavalla noita punkkeja rupeaisi torjumaa. Mielessä on käynyt punkkipanta, mutta tuo kaulan karvoitus on kyllä sitä luokkaa, että miten sen pannan saa sitten sielä ihossa kiinni pysymään. Valkosipuli on tuntunut joillakin toimivan ihan hyvin, joten sitä ehkä testailen tai sitten joitan muita apteekkien litkuja.
   Äsken käytiin Feelixin kanssa rannassa vetämässä pientä hepulirallia, kun pojassa virtaa riittää säällä, kuin säällä. Tänään on onneksi ollut vähän vilpoisempi päivä, niin Feelix pääsi revittelemään ihan kunnolla uuden pannan kanssa, jonka sille tekaisin eilen.






maanantai 10. kesäkuuta 2013

Höpsö koira

Tänään taas Feelix yllätti minut aivan uudella tavalla. Tämä juttu oli nimittäin se, että herra oli päättänyt tunkea itsensä kanin häkkiin. Kanin kanssa ollaan niin hyviä kavereita, että pitäähän sitten itsekkin sinne kanin mökkiin sulloutua. Mitään tieto ei ole, kuinka koira luukusta sisään edes mahtui, mutta ilme oli kyllä sen näköinen, kun tulin alakertaan että vähän saattoi hävettää. Kerkesin juuri napata kuvan ennen, kuin Feelix luikahti häkin luukusta ulos. 


Nyt, kun on hellettä riittänyt, olen miettinyt, kuinka Feelixin oloa helpottaa. Ulkona ja sisällä on välillä aivan yhtä kuuma ja olotila on aina tukala. Netistä olen hyviä viilennys keinoja lueskellut ja yhtä päätin yksi päivä kokeilla. Kastelin käsipyyhkeen ja laitoin sen vähäksi aikaa pakkaseen. Sieltä sen sitten laitoin Feelixin niskaan ja näytti koira nauttivan, kun oli se päällä ulos lähdössä. Yleensä, kun jonkun rätin/vaatteen sen päälle heittää, koira sen puistelee pois tai juoksee kovasti karkuun. Tätä ihanan viileää käsipyyhettä se kanteli todella mielellään päällään. Seuraavaksi ajattelin kokeilla laittaa jääpaloja vesikuppiin ja pakastettu vesipullokin kuulostaa hyvältä idealta, minkä vieressä voisi sitten loikoilla helteellä.



Mikkelin näyttely lähestyy hurjaa vauhtia ja pitäisi siihen ruveta taas treenailemaan. Onneksi ennen näyttelyä pääsemme piipahtamaan täällä omassa kaupungissamme Savonlinnassa järjestettävässä mätsärissä. Siellä sitten nähdään, mitä kaikkea Feelix on päässyt unohtamaan, onhan viime kerrasta jo jonkin verran aikaa. Pöytä harjoittelua tarvitsee aina ja toivon että sitä mätsärissä saamme, vaikka viime kerralla se sujui oikein mallikkaasti. Mikkelin näyttelyssä tulee varmaan näillä näkymin olemaan meillä kasvattajaluokka. Feelixin sisaruksia paikalle tulee ainakin neljä kappaletta. On se mukava minusta ja varmasti myös Feelixistäkin nähdä vähän sisaruksia ja vaihtaa kuulumisia.
    Viikonloppuna sain vihdoinkin aikaiseksi tilata sen puuttuvan näyttelyhihnan. Netistä tilasin ohuen mustan nahkaisen hihnan. Se sopii hyvin Feelixin kultaisen Snake-ketjun kanssa. Ja toivon myös, että tämä nahkainen hihna ei tapa sormiani, niin kuin tuolla tämän hetkisellä naylonilla on aina ollut tarkoitus, (Feelix kuitenkin vielä aina välillä innostuu ja vetää). Toivottavasti hihna tällä viikolla postiluukusta tulee sisälle, niin pääsee sitä vähän kokeilemaan ketjun kanssa ja katsoa, miten koira sen kanssa pelittää. Pitäisi vielä joku päivä käydä kaupungista katsomassa löytyisikö kaupasta namipussia, mikä kiinnitetään esim. farkkujen vyölenkkeihin kiinni. Aina kun ei noita taskuja ole matkassa, niin luulen että tuo pussukka olisi oikein oiva juttu meille.



lauantai 1. kesäkuuta 2013

Vesipeto ja lenkkeilyä

Viime viikonloppuna Feelix pääsi ensimmäistä kertaa uimaan. Heti ei uiminen oikein lähtenyt, mutta keppiä heittämällä saatiin jo mahakin kasteltua. Parin kerran jälkeen uitiin jo vähäsen. Vedestä tultiin aina maha sisään vedettynä ja ilme sellainen, kuin "iiiii kylmäää", vaikka vesi ei kyllä enää kylmää ollutkaan. Auringossa sitten kuivateltiin tyytyväisin mielin loppu päivä.




Maanantaina lähdettiin aikaisin liikkeelle. Kello oli 9.00, kun lähdettiin lenkille. Mukana oli Feelixin uusi tuttavuus, koira nimeltä Riesa. Vaikka aikaisin jo lähdettiin oli Feelix kyllä nopeasti läkähtymispisteessä, kun pitää noilla tappijaloilla viipottaa hirveätä vauhtia menemään, että kaverin perässä kesti. Käveltiin sataman ja rannan kautta, niin koirat sai vähän viilentyä matkan varrella vedessä. Matkan pituudeksi tuli hieman päälle 9km. Feelix oli aivan kuitti, kun päästiin kotiin. Vettä meni monta kupillista ja läähätys oli hirveä. En tiedä saiko jonkun auringonpistoksen vai sekoiliko muuten vain, kun rupesi pää vesikupin päällä vain ulvomaan ja urisemaan omia juttuja, mitä ei yleensä tee. Hassun kuuloista ja näköistä se kyllä oli. Myöhemmin illalla, kun käytiin vielä iltalenkillä, niin koira käveli vierellä niin nätisti ja vetämisestä ei ollut tietoakaan. Tämä myös jatkui seuraavana päivänä. Varmaan uupumus teki meidän vauhtimakkarasta vähemmän vauhdikkaamman ja enemmän kuuliaamman. Paljon pitäisi Feelixin kanssa tehdä, ensiksi pitäisi vetää kauhea lenkki/leikkiä, niin sen jälkeen korvat toimii ja jotain hyödyllistä voi jopa saada aikaiseksi.

Myös tänään käytiin uimassa ja nautittiin hyvästä säästä. Feelix sai pihalla maata ja mutustella hirven luuta. Tämä kun on Feelixin ensimmäinen kesä, niin ei koira oikein tahdo vielä ymmärtää, missä menee riehumisen ja riekkumisen raja, kun aina tulee kauhean kuuma. Tänäänkin vedettiin kauheaa hepulirallia rannassa +26°C lämpötilassa. Mutta eiköhän se kesä opeta tähänkin ja pitää etsiä kaikenlaisia viilennys keinoja, millä sitten helpottaa Feelixin oloa, kun lämpötilat kipuaa vielä korkeammille asteille.